torstai 12. marraskuuta 2009

Pitsikoru


Siis seuraavakin postaukseni oli sittenkin pitsiä..
Koru pitsillä ja kovetettuna muotoonsa sokeriliuoksella, aidon nahkanauhan kera.
Huovutin korun siis ihan tavallisella tasohuovutuksella ja huovutuksen jälkeen kuivattelin muotoonsa, erään korun päällä. Kun koru seuraavana päivänä oli kuiva tein sokerivesiliuoksen ihan kokeilumuodossa,eli näkisin kuinka villa siihen käyttäytyy ja ihan hyvin käyttäytyikin vain muutamia pieniä seikkoja lukuunottamatta.
Koru kovettui haluamaani muotoon eikä villan tuntu juurikaan hävinnyt, pitäisi jatkossa vaan muistaa olla tarkempi, ettei jäisi joihinkin kohtiin liikaa liuosta.
Tämän sokeriliuoksen-ohjeen nappasin jostakin keskustelupalstalta, niimpä ajattelin laittaa ohjetta eteenpäin, jos vaikka halukkaita kokeilijoita löytyisi muitakin.
Eli noin 15 palasokeria liuotettuna 1Dl kuumaa vettä.
Kostuta kovetettava tuote vedellä kevyesti ja upota sen jälkeen sokeriliuokseen hetkeksi.
Ota tuote liuoksesta pois ja pyyhi ylimääräinen liuos pinnalta. (jotta ei syntyisi ns.likaista pintaa)
Muotoile ja anna kuivua.
Huovutettu on myös jotain jouluista mutta odottavat vielä viimeistelyä, niistä siis myöhemmin.

2 kommenttia:

Sari lahja-aitasta kirjoitti...

Kaunis koru!

Minäkin olen käyttänyt perinteistä sokeritärkkäystä joissain huopatöissäni. Täytyy vain muistaa käyttöesineiden kohdalla ettei kestä kostumista (eikä suoranaista auringonvaloa)
:) jolloin sokeri alkaa "sulaa" ja lopputulos tahmeaakin tahmeampi :)eikä kovuudesta enää tietoakaan.

Olen kuullut myös tarinan koirasta jolle oli maittanut sokerilla kovetetut virkatut pitsienkelit :) joten lemmikkien armoillekkaan ei kannata sokeritärkättyjä unohtaa :)

Jouluisia juttujasi innolla odotellen
:) Sari

Julia kirjoitti...

Hyvä kuulla muidenkin kokemuksia asiasta, tuota samaa kyllä mietinkin ja niimpä olen aikonut tilata ihan ehtaa kovetusainetta.

Olen muuten kuullut vähän samantapaisen tarinan mutta vain paperimassasta joka sisältää hiukan sokeria ja suolaa.

Eiköhän kohta jouluiset jutut minultakin tule esille:) Pikkuhiljaa, ripotellen.

Blogiarkisto