Tällaisia kauniita juuria sain siis jokin aika sitten lasten keräämänä.
Lupauduin tietenkin haasteeseen.
Lopputulos olisi tässä.
Mieheni näki tämän tekovaiheessa ja kysyi: "Mitä korin pohjaa oikein teet".
Korin pohjasta kuitenki tuli koru.
Höyhen ja kauniit helmet hopeasydämen kera tekevät tästä kokonaisuuden.
Pitkässä hopeaketjussa tämä pääsee edukseen.
Ehkä hieman erilainen mutta minun näköinen.
Juuria oli helppo punoa monen päivän liotuksen jälkeen.
Toki vähän harjotusta tarvisin, jotta olisi "rikkaampaa" punontaa.
Ehkä kesällä poikkean kiskomaan enemmän juuria pitkinä pätkinä
ja
yhdistän taas hopeaa ja juurta.
Mutta nyt kuitenkin on haaste toteutettu ja lapset näkivät mihin juuret päätyivät.
Sehän on tärkeintä, muistavat sitten isompana että noinkin voi hyödyntää luontoa.
Taidan tästä lähteä muotoilemaan hopeasavea koruksi, palataan taas:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti